Mä oon aivan mahdottoman saamaton, mutta aina välillä jotain saan ihan tehtyä. Pari viikkoa sitten sain tuotua kotiin vitriinin, joka oli vielä mun entisen miesystävän Eskon kotona. Se vain kertakaikkiaan unohtui silloin, kun muutin muut tavarat tänne. Esko olisi sen kyllä mulle tuonut tänne, mutta en luottanut häneen yhtään. Esko on hajottanut melkein kaiken mun omaisuuteni, mitä hänelle olen luottanut. Yhden koirankin hän on saanut hengiltä, kun jätti sen yöksi ulos vapaana!

Pari vuotta varmaan olen pähkäillyt, miten saan vitriinin tänne. En ole halunnut muuttofirmaa palkata sen vuoksi. Lopulta tässä keväällä sain kuningasidean: puran sen osiin ja sitten saan sen mahtumaan omaan autooni. Tämä osio meni loistavasti. Sain sen todella helposti osiin ja autooni. Palaset odottivat pari viikkoa, että saan sen kasattua.

Eilen lopulta päätin pistää vitriinin kasaan. Eipä se sitten ollutkaan enää niin helppoa ilman ohjeita! Ikean huonekalu... joo. Puolen tunnin uurastuksen jälkeen onnistuin vain huomatakseni, että ovi ei aukea. Toinen ovistoppari oli kääntynyt ympäri huomaamattani. Kävin välillä koirien kanssa lenkillä. Myöhemmin löysäsin ruuveja ja sain oven irti ja stopparin käännettyä oikein päin. Nopeasti kiristin ruuvit kiinni ja siinä se oli! Vaivannäköni palkittiin. Kyllä nainen osaa!

Tämän päivän "urakka" oli kasvihuoneen levyn kiinnitys takaisin.Se irtosi tapaninpäivän myräkässä. Ihme, ettei enempää hajonnut! Oli muitakin levyjä aika heikosti kiinni. Enemmänkin olisi tehnyt mieli tehdä pihassa, mutta oli aivan älyttömän kuuma auringossa. Sisällä on ihanan viileää.