Ei lyödä tikulla silmään kuitenkaan!

Tuli tänään mieleen, että mullahan on nyt melkein samanlainen koirakaksikko kuin oli ennen kissakaksikko. Miinan alkuperäinen poikakaveri oli sitä tuplasti isompi mustavalkea poika. Niillä oli yhtä vähän yhteistä kuin on mun nykyisellä koirakaksikolla. Mustavalkoinen tyttökoira ja puolet isompi harmaavalkea malamuuttipoika. Värit on vain päinvastoin. Mitä tällä on merkitystä? No ei varmaan yhtään mitään!!!

Ihan outoa, että mulla ei ole kissaa. Tänä aamuna vilahti kolme kertaa mielessä, että olenko antanut Miinalle ruokaa. Roopekin vielä etsii Miinaa, kun päästän sen kissanhuoneeseen. Peppi on onnellinen yksinkertaisuudessaan. Ei se etsi sellaista, mitä se ei näe eikä haista. Uutta kissaa en ole kuitenkaan vielä valmis ottamaan. Ei mikään voi korvata Miinaa. Se olisi vain uusi yksilö omine metkuineen.

Pitkän aasinsillan kautta ajattelin muistella vielä muutakin vanhaa. Nimittäin mun masennuksen hoidon alkuvaiheita. Ensin soitin mielenterveystoimistoon ja sain ajan hoitajalle. Hän ihmetteli, kuinka harvinaista on, että joku ottaa itse yhteyttä. Yleensä sinne tuli potilaat lääkärin lähettäminä terveyskeskuksen puolelta. Kehuina minä tuon otin, mutta näin jälkeenpäin se korostaa mun yksinäisyyttäni. Suurimmasta osasta joku toinen huolehtii ja minä saan aina pitää yksin huolen itsestäni. Kukapa minusta välittäisi...

Hoitajalla täytettin Beckin depressioseula, josta sain heti yli 30 pistettä eli vakava masennus. Hoitaja suositteli, että pyydän lääkärin vastaanotolla sairaslomaa pari viikkoa. En pyytänyt. En halunnut sairaslomaa. Minä jaksoin kyllä tehdä työni. Halusin vain parantua. Lääkärikään ei tyrkyttänyt lomaa. Määräsi vain lääkkeet ja käymään hoitajan juttusilla. Olikohan niitä käyntejä 1-2 viikon välein. En minä aina ehtinyt käymään. Saatoin olla välillä 50 km:n päässä työaikoina.

Kerran rohkaisin mieleni ja kerroin, että miesystäväni pakottaa minut seksiin. Hoitaja ei oikein tajunnut. Hän alkoi huolehtia siitä, että lääkkeet vähentävät seksihalujani! Lääkkeet myös väsyttivät, joten ne menivätkin vaihtoon. Uusi lääke ei aluksi väsyttänyt, joten aloin piristyä ja hankkia itselleni uutta työpaikkaa kauempaa. Minun piti päästä eroon miesystävästäni eikä se samassa kaupungissa onnistunut. Tässä vaiheessa kokosin itseni ja otin seksiin pakottamisen uudestaan puheeksi. Tällä kertaa hoitaja ymmärsi, mistä oli kyse ja kehui minua uuden työpaikan hakemisesta. Niin minä sitten muutin 130km:n päähän. Miesystävä vain ei pikkumatkasta ollut moksiskaan ja se hullu kävi luonani edelleen. Onneksi ei kovin usein, mutta silti.