Mun elämäni tai oikeastaan nämä yksitoikkoiset päivät ovat pitkään kuluneet koirien viihdyttämiseen ja kouluttamiseen. Olen yrittänyt saada eräitä ärsyttäviä käytöstapoja niiltä pois. Eilen oltiin ohitusharjoituksissa.

Tänään olisi ollut mätsäri ja siellä olisi ollut hyvä tilaisuus jankuttaa koirille uusia käytösmalleja. Jätin kuitenkin väliin ja menin ilmaiseen ulkojumpaan. Oli minun vuoroni! Sää oli kylmä ja vettä tuli taivaalta. En pysynyt askelissa mukana, mutta hypin ja pompin sinnepäin. Ei ainakaan tullut kylmä, kun tarpeeksi pomppi. En menisi sanomaan, että oli ihanaa, mutta erilaista ainakin. Tavallisesti juoksen, käyn kuntosalilla tai teen pilatesta. Tämä oli minun kropalleni erilaista ja se tekee hyvää omalla tavallaan. En osaa tanssimalla ilmaista itseäni, mutta ei harjoittelu haittaa. Enemmän se ehkä oli tanssia kuin jumppaa. Sehän on muotia. Ei kukaan enää taida harrastaa aerobikkia.

Sitten menin kauppaan ja ostin halpoja keksejä, jotka maistuvat pahalle.

Miinapoloisen korvan jouduin puhdistamaan. Tulehdus on levinnyt välikorvasta ulkokorvaan. Antibiootti on vaihdettu, toivottavasti se alkaa vaikuttaa. Tärykalvo on erittäin todennäköisesti puhjennut, joten korvan voi puhdistaa vain vedellä. Hankalaksi menee tämän taudin hoito.

Siinä sivussa unohdan itseni. Ehkäpä kivut palauttavat taas mieleen sen, että olen surkea. Olen kuunnellut enemmän musiikkia kuin pitkiin aikoihin ja se jotenkin on helpottanut. Se tuo pintaan tunnetiloja, jotka haihtuvat lempeästi musiikin loppuessa. Muulla tavoin ne tunteet jäävät helposti päälle. Minun todella pitäisi kuunnella enemmän musiikkia!